ilmastonmuutos, pääkirjoitus (muokattu 17.8.2022) Urjalan Ylläpito

Härkäset härkäsinä ja kärpäset kärpäsinä

Heli Lehtelä

Viimeisen viikon ylivoimaisesti puhutuin aihe on ollut ilmastonmuutos ja aihetta käsitellään myös tämän viikon paikallislehden sivuilla. Tämä lehti on myös teemalehti, jossa painottuvat maa- ja metsätalousuutiset tavallista enemmän.

Maa- ja metsätalous on ironisesti joutunut ilmastonmuutoskeskustelussa syntipukin paikalle, vaikka juuri sillä on avaimet hiilen tehokkaaseen sidontaan suurten yhteyttävien ja tätä kautta hiiltä sitovien kasvustojen kautta.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Perttu Virkajärvi kommentoi vastikään Ylen haastattelussa, että julkista keskustelua ilmastomuutoksesta käydään väärillä painotuksilla.

Julkinen keskustelu on painottunut lihan ja maidon kulutuksen vähentämiseen, vaikka yleisen kuluttamisen, ruokahävikin ja lentomatkustamisen vähentäminen olisivat tekoja, joilla olisi huomattavan paljon suuremmat ympäristövaikutukset.

Vihreään sähköön siirtymisellä olisi seitsenkertainen vaikutus siihen nähden, jos kuluttaja luopuisi kokonaan kotimaisen lihan syönnistä.

Tutkijoiden arvion mukaan kotimaisen lihantuotannon alasajo jopa kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, koska silloin oltaisiin tuontituotteiden varassa.

Suomen rajojen sisällä tapahtuvan maanviljelyn menetelmiin pystymme vaikuttamaan helpommin, täällä valvonta toimii tehokkaasti ja tutkimus tuottaa meidän olosuhteisiimme pohjautuvaa tietoa.

Suomen Ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen KiertoVesi-hanke päättyi juuri. Hankkeen kenties yllättävin tulos oli se, että nurmipelloilta syntyvät fosforivalumat ovat vain puolet siitä, mitä tähän saakka on oletettu. Silti valumia pitää jatkossakin pyrkiä vähentämään.

Ylipäätään maatalouden menetelmiä ja suomalaista ruokajärjestelmää pitää kehittää edelleen. On mietittävä, miten maa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla, samalla kun päästöjä vähennetään.

Asiat ovat harvoin yksinkertaisia. Muun muassa luomukasvisten tuottaminen on täysin riippuvaista kotieläintuotannossa syntyvästä lannasta. Kärjistäen kuluttajia voisi muistuttaa siitä, että maanviljelijät yrittävät ruokkia ihmisiä, eivät myrkyttää heitä hengiltä.

Ilmastonmuutostalkoissa tarvitaan tekoja kaikilta sektoreilta. Tunteisiin vetoavien puheiden ja toisten sormella osoittelun sijaan jokainen voisi pohtia, mitä itse voisi tehdä asian eteen. Näissä talkoissa on hommia ihan jokaiselle. Muodikas ahdistuminen ei taas auta ketään.

3.10.2019 Heli Lehtelä